kysymys

Finnois

Étymologie

Du verbe kysyä « demander ».

Nom commun

kysymys \ˈky.sy.mys\

1. Question, interrogation.
   • Ei tule kysymykseenkään.

     Il n’est pas question.

   • Se on hyvä kysymys!

     C’est une bonne question !

   • Hän kiersi kysymyksen ovelasti.

     Il/elle a fait souplement le tour de la question.

   • Kysymyksessä on…

     Il est question de…

   • suora kysymys, epäsuora kysymys

     question totale, question partielle

Dérivés

• kysymysmerkki
• kysymyssana
• kysymysvirke

Vocabulaire apparenté par le sens

• kyse, kyseenalaistaa