vuostemiella

Same du NordModifier

ÉtymologieModifier

De vuoste- (« contraire ») et de miella (« envie »).

Nom commun Modifier

Cas Singulier Pluriel
Nominatif vuostemiella vuostemielat
Accusatif
Génitif
vuostemiela vuostemielaid
Illatif vuostemillii vuostemielaide
Locatif vuostemielas vuostemielain
Comitatif vuostemielain vuostemielaiguin
Essif vuostemiellan
Avec suffixes
possessifs
Singulier Duel Pluriel
1re personne vuostemiellan vuostemiellame vuostemiellamet
2e personne vuostemiellat vuostemiellade vuostemielladet
3e personne vuostemiellas vuostemiellaska vuostemiellaset

vuostemiella /ˈvuo̯stemie̯lːɑ/

  1. Aversion, dégoût.
    • De Amnonis cahkiidii stuorra vuostemiella Tamara guovdu, stuorit go ráhkisvuohta mainna son lei ráhkistan su. — (Bible, Samuel II; 13:15)
      Alors éclata une forte aversion d’Amnon envers Tamar, plus forte que n'avait été son amour.