Étymologie

modifier
Déverbal de kysyä « demander ».

Nom commun

modifier
Cas Singulier Pluriel
Nominatif kyse kyseet
Génitif kyseen kyseiden
kyseitten
Partitif kysettä kyseitä
Accusatif kyse[1]
kyseen[2]
kyseet
Inessif kyseessä kyseissä
Illatif kyseeseen kyseisiin
kyseihin
Élatif kyseestä kyseistä
Adessif kyseellä kyseillä
Allatif kyseelle kyseille
Ablatif kyseeltä kyseiltä
Essif kyseenä kyseinä
Translatif kyseeksi kyseiksi
Abessif kyseettä kyseittä
Instructif kysein
Comitatif kyseine[3]
Distributif kyseittäin
Prolatif kyseitse

kyse \ˈky.seʔ\

  1. Question, s’agir, y avoir.
    • olla kyse jostakin
      s’agir de quelque chose
    • tulla kyseeseen
      venir en question
    • Mistä on kyse?
      * De quoi s’agit-il ?
    • Nyt on tosi kyseessä.
      C’est très sérieux maintenant.

Dérivés

modifier

Vocabulaire apparenté par le sens

modifier

Anagrammes

modifier